Ny siis pikatiivistys vaan. En oo siis muistanut yhtään tulla teille hehkuttamaan mun saavutuksia. En ole siis koskaan ollut mikään juoksija, pisin juoksumatkani on jotakuinkin yläasteella suoritettu testijuoksu 1500m (jossa aika oli vähän yli 8min, ei paha?). Vähän aikaa sitten kokeilin hölkätä, jaksoin 2min ja meinasin kuolla ja aattelin että joopa, tämä olikin tässä. Haaveena olis siis edes vitonen jaksaa hölkätä. Viikko sitten vahingossa repäsin, läksin lenkille, kävelin ekat 15min/1,5km, sitte kokeilin taas hölkkää. Ja hölkkäsin koko loppumatkan, rapiat 4km, siis NELJÄ KILSAA???? Hikisenä, punaisena ja jalat kirjaimellisesti vetelänä ryömin kotiin, ja olin ihan että WTF? Sillä lailla, kyllä sitä jaksaa kun vaan haluaa!
Eiköhän tällä menolla voi osallistua ensi kesänä meripäiväjuoksun vitoselle. Tänäänkin kävin lenkillä, mutta otin vaan pikaisia hölkkäpyrähdyksiä. Ei ollutkaan askel niin kevyt, eikä ihmekään, koska nyt on TAAS pientä flunssakolotusta jäsenissä.
Au naturel! |
hulmuavalla tuulipuvulla. Teknisen aluspaidan vielä tartteis (ja uudet kengät, ja kuulokkeet), sit kyllä kehtais lenkkeillä urakalla.
Nyt elokuvan pariin herkuttelemaan!
PS. Ainiin, paino sama kuin viime viikolla, jihuu! Hyvä siksi, koska turvotusviikko meneillään, ja syömisissäkin ois ollut parantamisen varaa. Mutta alle 70 kg edelleen, huh!
Oih, tästä juoksufiilistelystä tuli taas mieleen oma hehkutus kun koitin hölkätä hetken ja jaksoinkin 10minuuttia putkeen. Mihin toi mun innostus oikeen hävis, täytyy etsiä se taas jostain. :)
VastaaPoistaOnnittelut juostusta nelosesta! :)
Tuntuu niin naurettavilta noi ajat ja matkat, mutta mulleki on ollu jo suur saavutus hölkätä vaikka 5min, ja supersaavutus nyt tuo nelonen :D äkkiä sitä jaksaakin enemmän, uskoo vaan itteesä :)
VastaaPoistaNäin se menee. Juoksutsemppejä sinne! :)
VastaaPoista